Tummanpuhuva verenkiertoelin

Musta sydän on kiinalaisen Qiu Xiaolongin Chen Cao-nimisestä runoilijapoliisista kertovan kirjasarjan kolmas osa.
Entinen punakaartilainen ja kirjailija on murhattu shikumen-asunnossaan Shanghaissa. Tapauksen tutkimista vaikeuttaa sekä sen poliittinen arkaluontoisuus että poliisiaseman, turvallisuusministeriön ja neljännen valtiomahdin yhteenotto.

Kirjan ”etsivät” ylikomisario Chen Cao ja konstaapeli Yu Guangming ovat mukavan erilaisia. Chen on kirjaviisas, runoilija ja sanaseppo, ja Yu on köyhähkö, naimisissa oleva elämänkoululainen. Heitä yhdistää lähinnä poliisintyö ja tympääntyminen kiinalaiseen yhteiskuntaan. Chen hoitaa toimistostaan käsin varsinaisen etsiväntyön ja asioiden selvittämisen, samalla kun toveri Guangming hoitaa tavallisen poliisin tapaan kenttätyöt. Vähän eteenpäin luettaessa myös Yun vaimo Peiqin lähtee mukaan tutkimuksiin. Harrastelijamaisuus tuo mieleen erään toisen dekkarikirjailijan – Agatha Christie, anyone?

Kirjan tarina on aika yksinkertainen ja ehkä vähän tylsäkin – tämä tosin saattaa johtua omasta suhtautumisestani dekkareihin. Murha tehdään, murhaa tutkitaan, murha ratkaistaan-kaava on edelleen selvästi asian ydin, vaikka sitä yritetäänkin peitellä runoilla ja vanhoilla kiinalaisilla sananlaskuilla.

Yksi kirjan kantavista voimista on sen eksoottisuus. Se tuo kiinnostavalla tavalla esiin sen, miten kiinalainen yhteiskunta toimii. Kommunismin luvatussa maassa raha alkaa korvata työnteon statussymbolina, joten nousukkaat nauttivat erityistä mainetta ja kunniaa. Kirjan alussa kuvataan, kuinka konstaapeli Yulle luvattu asunto lähtee nenän edestä ja uppoaa kiinteistöpolitiikan syövereihin. 
 

Parasta kirjassa on ruokien yksityiskohtainen kuvaus, joita lukiessa tulee nälkä.

Kaikki kaikessa, luin kirjaa ihan mielelläni ensimmäisen kolmanneksen, vähän tylsistyneenä toisen ja tympääntyneenä kolmannen. Xiaolongin kerronta on mielestäni pitkäveteistä, ja itse murha ja sen tutkinta ovat varsin pienessä osassa, jättäen enemmän tilaa politiikalle ja Kiinan lähihistorian läpikäymiselle. 

Suosittelen lukemaan kirjan pienemmissä erissä kuin minä tein – luin sen yhdeltä istumalta läpi. Silloin Musta sydän varmaankin pääsee oikeuksiinsa.