Luin Karin Fossumin kirjan rakas Poona. Kirjassa keski-ikänen, turhia puhumaton, mutta lempeä norjalaismies Gunder lähtee etsimään itselleen vaimoa Intiasta. Pian Gunder jo palaakin Takaisin Norjaan peneen kotikuntaansa Elvestadiin mukanaan vihkitodistus ja hääkuva kauniista vaimostaan Poonasta.
Asiat näyttävät etenevän liiankin hyvin, ja lopulta Poona ei löydäkkään Gunderin luokse. Aivan kilometrin hänen talonsa luota löytyy runneltu, vakavasti pahoinpidelty pieni naisen ruumis.
Kirja on dekkari, mutta ei todellakaan tyypillinen sellainen. Murhaajan motiivi ei tule selkeästi esille, ja sen tilalle annetaankin useita miesten tarinoita ja mahdollisuus siitä, olisiko joku heistä voinut ollas surmaaja.
Miljöönä toimii pieni kunta, jossa kaikki tuntevat toisensa. kukaan ei uskalla lähestyä tiedoillaanm poliisia ja kun joku niin tekee, katsotaan häntä pahasti. Vaikka kertojana enimmikseen, varsinkin alussa, toimii Gunder, kuullaan usean muunkin näkemystä runsaasti varsinkin kirjan lopussa. Tuntuu kuin murha koskettaisi kaikkia ja kaikkea, muttei lopulta ketään. Rikosta ratkaisevat komisario Conrad Sejer ja nuorempi Jacob Skarre. Sejer on parikymmtentä vuotta vanhepi, vakaa rauhallinen ja välillä hiukan iloton hahmo. Skarre on taas nuori, iloinen ja rennompi tapaus. Hänen pauloihinsa lankeaa myös eräs 16-vuotias tyttö, joka toimii myös todistajana. He yrittävät parhaansa mukaan selvittää tapausta, mutta ympäristö, jossa jokainen pelkä sanoa toisesta ja itsestään mitään, on erittäin haastava.
Tarinan aikana saadaan yksi varteenotettava ja melkein varma syyllinen, joka tunnustaa rikoksen, mutta onko hän siltikään yhtään syyllisempi kuin kukan muukaan? Dekkari sijoittuu nykyaikaan ja tapahtumapaikka onkin kuin mikä tahansa pieni paikkakunta. Murha kuitenkin rikkoo horjuvaa idylliä ja raottaa ihmisten elämää ja joidenkin oikeaa luonnetta.
Kirjaaa lukiessa rikoksen luonteesta johtuen epäilykset eivät oikeastaan kohtaa naisia. Lopulta alkaa miettimään, onko kukaan näistä ihmisistä viaton, onnellinen tai syyllinen? Poona on hyvin erilainen henkilö, kuin muut kirjan henkilöt. Hänestä tiedetään vähän, mutta hän on olennainen osa koko kirjaa, ja lopulta keskeinen. Poona tuo väriä minusta jopa harmaaseen Elvestadiin, vaikka ei siellä ehtinytkään viettää kuin epäonnisen pienen hetken.
Tuntuu kuin kaikki olisi kiinni sattumsta. Entä jos Gunderin sisko ei olisi ajanut kolaria ja vajonnut koomaan. Olisiko Gunder ehtinyt hakemaan Poonan turvaan? Kirja ei luo normaalia etsivä- rikollinen suhdetta, sillä loppujen lopuksi kuka on murhaaja?
Kirja oli minusta eittäin hyvä ja poikkeuksellinen. Alun onnellisuuden jälkeen, minun oli pakko pitää lukemisestä hetken tauko; en halunnut lukea Gunderin epäonnesta enempää. Kieli oli kirjassa taitavaa, mutta erittäin helposti luettavaa, eikä se antanut lukijan kyllästyä. Kirja jättää taakseen kysymyksiä. Toisaalta tarinalle tulee päätös, mutta monta asiaa jää auki.Kirjan oleellisin kysymys onkin tarinan lopussa mekityksetömämpi ja jää sivuun. Tosiaankin, kuka murhasi Poonan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti