Tomaatteja ja rikollisliigoja

Luin Jaana Airaksisen kirjoittaman dekkarin ”Vailla Varjoa”. Olin aluksi hyvin epäilevä kirjan suhteen, koska en yleensä pahemmin välitä dekkareista. Kirja osoittautui kuitenkin yllättävän hyväksi ja sitä lukiessa ei tullut tylsää, sillä kirja oli todella tapahtumarikas. Juoni oli mielenkiintoinen ja jännittävä, joten kirjan lukemiseen jäi koukkuun. Mielestäni kirja oli oikein hyvä ja se muutti mielikuvaani dekkareista paljon.

Kirjassa helsinkiläinen toimittaja Eva Raulo lähetetään Espanjaan tekemään reportaasia tomaateista, sillä Suomessa on ollut kohua niistä aiheutuneista oudoista myrkytystapauksista. Mukaansa Eva ottaa ystävänsä Raisa Harjusen. Tomaattiviljelmillä vallitsee salaileva tunnelma ja naiset voivat aistia, etteivät asiat ole niin kuin pitäisi. Pian tilan työntekijöiden asuma-alueelta katoaa tyttö, Victoria, ja pieni lapsi, Isabella. Tomaattireportaasi jää sivuun, kun Victorian täti, nimeltään Lupe, kääntyy suomalaisten puoleen apua pyytäen.

Alkaa jännittävä seikkailu, jossa Eva, Raisa ja Lupe yrittävät löytää kadonneet käyttäen apunaan kaikkia mahdollisia kontakteja. Saadaan selville, että Victoria ja Isabella on kaapattu rikollisliigan kynsiin. Victoria on ihmiskaupan uhrina ja Isabella on ties missä. Tarina etenee Rotterdamiin ja päästään lukemaan Euroopan pimeämmistä puolista: muun muassa laittomasta siirtolaisuudesta ja rikollisliigojen kilpailusta. Soppa sekoittuu entisestään, kun mukaan liittyy kovakourainen Euroopan Poliisi. Kirjan lopussa jännitys tiivistyy äärimmilleen, kun Victoria löydetään ja hänet yritetään pelastaa kaikin keinoin. Lopulta päätytään käsirysyn ja ammuskelun kautta siihen, että asiat eivät päätykään niin, miten oli alunperin suunniteltu.

Kirjassa ei ollut paljon henkilökuvausta, sillä henkilömäärä oli runsas. Se teki kirjasta erilaisen verrattuna niihin, mitä yleensä luen, sillä pystyi keskittymään enemmän tapahtumiin, kun henkilöistä ei kerrottu niin yksityiskohtaisesti. Kirjassa tapahtumia tutkittiin useiden henkilöiden näkökulmista ja se toi siihen omanlaistaan tunnelmaa ja kiinnostavuutta. Henkilöiden suhteiden seuraaminen kirjan edetessä oli mielenkiintoista, kun ihmisiä oli mukana paljon.

Minusta kirja oli todella hyvä. Sen kieli oli selkeää ja tapahtumat oli selitetty yksityiskohtaisesti, tehden tekstistä todellisen tuntuista ja eläväistä. Juoni oli täynnä jännitystä ja toimintaa, eikä lukiessa tullut sen vuoksi koskaan tylsää, vaan aina pystyi olemaan mielenkiinnolla mukana. Vailla Varjoa paljastaa lukijalleen monia pimeitä puolia turvalliselta vaikuttavasta Euroopasta ja se avaa silmät näkemään kaiken sen turvattomuuden, joka kuoren alla todellisuudessa piilottelee.