Luin ensimmäisen
osan Flavia de Luce sarjasta, kirjan Piiraan Maku Makea, jonka on
kirjoittanut Alan Brandley. Täytyy sanoa, että suhtauduin todella
skeptiesti kyseiseen kirjaan. En nimittäin lue mielellään mitään
jännittävän puoleista ennen nukkumaan menoa, menettäisin siinä
yöuneni! Tästä dekkarista kuitenkin pidin. Se ei taida olla ihme,
koska kirjaa suositellaan ihmisille, jotka eivät ole päässeet yli
Viisikko -sarjasta ja Enid Blyton on edelleen yksi
lempikirjailijoistani.
Flavia de Luce on
erittäin sanavalmis ja ehkä hieman näsäviisaskin 11-vuotias
tyttö. Hän asuu pienessä Buckshawin kylässä Englannin
maaseudulla isänsä ja kahden isosiskonsa kanssa. Heidän talonsa on
iso kartano, joka on periytynyt hänen edesmenneen äitinsä suvulta.
Flavian intohimo on kemia. Hän on tehnyt huoneeseensakin pienen
laboratorion, jossa hänellä on jos jonkinmoisia aineita. On
ällistyttävää, kuinka niin pieni tyttö tietää niin paljon
kaikista kemian asioista! Hän pitää erilaisten kokeiden
tekemisestä, joilla härnää isosiskojaan. Kemiantaidoista hänellä
on hyötyä rikosten ratkaisemisessakin.
Kirjan alussa Flavia
löytää takapihaltaan kuolleen miehen. Edellisenä yönä Flavia
kuuli isänsä riitelevän työhuoneessa vieraan miehen kanssa ja
miettii liittyykö se tapahtuneeseen. Edellisenä päiväna Flavian
perheen ovelle on ilmestynyt kuollut lintu ja linnun nokassa
postimerkki. Näiden kaikkien tapahtumien on jotenkin liityttävä
toisiinsa. Flavia päättää ratkaista arvoituksen itse. Hän on
erittäin fiksu tyttö ja tajuaa etsiä johtolankoja paikoista joista
poliisilla ei ole hajuakaan. Hän myös osaa tarttua pieniinkin
yksityiskohtiin, joita lukija ei osaa ajatellakaan tarpeellisiksi.
Kirjassa Flavia
yrittää selvittää, kuka takapihalta löytynyt kuollut mies on ja
kuka hänet on murhannut. Kirjan alussa kummastakaan ei ole
hajuakaan. Kirjaa eteenpäin lukiessa päässä pyörii eri
vaihtoehtoja, mutta loppuratkaisu on kuitenkin yllättävä. Kirja on
kirjoitettu Flavian näkökulmasta, joka on aika poikkeuksellista,
sillä harvoin dekkarissa kertojana on lapsi. Dekkarin maailmankuva
ei ole ihan tätä päivää. Kirjan tapahtumat nimittäin sijoittuu
1950-luvulle, sodanjälkeiseen Englantiin. Elämä oli silloin
tietysti erilaista. Perheellä oli kotonaan apuväkeä ja isä ei
osallistunut lastensa elämään paljoa.
Kirja on mielstäni
erittäin hyvin kirjoitettu. Se vetää lukijaa puoleensa, eikä
tarinaa haluaisi jättää kesken vaan haluisi lukea sen saman tien
kokonaan. Kirjasta tekee mielenkiintoisen Flavian kemiaharrastus.
Hauskaa luettavaa on myös kohdat, joissa kerrotaan Flavian ja hänen
siskojensa välisestä suhteesta. Opin kirjaa lukiessa monia - ei
niin hyödyllisiä – asioita postimerkeistä.
Flavia de Luce
-sarjassa on toinenkin osa, Kuolema ei ole lasten leikkiä. Haluan
ehdottomasti lukea senkin! Piiraan maku makea on monesti palkittu
teos ja sen elokuvaoikeudet on myyty Sam Mendesille – James Bond
elokuvien ohjaajalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti